May 27, 2015

Brazilian culture from the Finnish view



(http://www.beyondsamba.org/wp-content/uploads/2014/06/02.jpg)
                                  


All of us have stereotypes about other cultures and nations which are not like “us”. Our past and the present have shaped the images of different human nations, most of all the globalization has changed our perspective to examine the world. Classification and prejudices have created the atmosphere of racism, could I say that xenophobia has risen and received new conceptions.

First of all, I should reveal here the secret that as an ethnologist and as a person who has traveled a lot, I still have prejudices about other cultures and nations. Of course, prejudices help us to deal with cultural issues and improve comprehension between different cultures. However, for me the life in Brazil was a shock at first, especially intimacy issues and the way of life which is communal. Intimacy relates to everyday life interaction between people. Brazilian way to greet is to give kisses on cheeks, warm hugs and approval for touch. It’s not forbidden to think that Brazilian people are open-minded in a sexual way, from my view they are but it’s not a problem if you find explanations for it. Most of the Brazilian youths have different starting point and goals in life than Finnish youths. Most of them do not have access to free and quality education so they have to find other ways to be successful in life.

FOTOO3
(http://www.com.ufv.br/breakzil/)
                         

When I compare this behavior to Finnish culture I do not wonder why it might be a shock to live here, especially if you are from Finland. Of course, we cannot generalize people, everyone is a unique person with specific personality. It is also possible to meet over-social and talkative people in Finland as well as meet shy and modest people in Brazil. That is why we never should compare each other and make conclusions about a person before you know her/him. As I mentioned I had prejudices about Brazilians. Before travel I was scared that they are somehow too temperamental or too vivacious for me. But now I can just laugh because I was so wrong and I let some stupid prejudices to be the first fear.

Here’s the link for article where is some historical information about Brazil:


This episode of Simpsons is crazy and funny, it shows us the most common stereotypes about Brazil, probably stereotypes from Finnish view as well:




Yleisesti ottaen olen itse kohdannut ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä täällä Curitibassa vaikka kyseinen kaupunki on hyvin eurooppalaishenkinen. Monet paikalliset sanovat, että ihmiset ovat täällä epäystävällisiä eivätkä tervehdi toisiaan. Ilmassa on havaittavissa jotain sen kaltaista, varsinkin kun vertaan Curitibaa Rioon. Rio edustaa minulle enemmänkin aitoa ja lämminhenkistä Brasiliaa, sitä Brasiliaa mitä tulin täältä hakemaan. En kuitenkaan valita, Curitiba on siisti ja suhteellisen turvallinen kaupunki asua (tosin autoilijoita tulee varoa, eivät kunnioita jalankulkijoita laisinkaan). Stereotypiat on tehty rikottaviksi ja sen vuoksi matkailu on yksi elämän hienoimpia asioita!


Työharjoittelu CASLA:ssa on käynnistynyt mukavasti ja olen osallistunut jo ensimmäisiin seminaareihin sekä kokouksiin. Tietysti tilannetta vaikeuttaa hieman se, että portugalin kielitaitoni on vasta alkutekijöissä, mutta opin uutta koko ajan. Kiitos kuuluu ihanille työkavereilleni, jotka ”pakottavat” minua kuuntelemaan ja puhumaan portugalia. Itse asiassa olen asiasta hyvin iloinen. Tässä muutamien viikkojen aikana olen jo hämmästyttävän nopeasti oppinut sanoja sekä äänteitä kuten pikkulapsi. Ajattelin vielä lisätä mukaan portugalin kielen kursseja paikallisesta yliopistosta, joten reissun jälkeen osaan jo perusteet, ehkä jopa enemmänkin!

Ensimmäinen seminaari johon osallistuin CASLA:n (http://www.casla.com.br/) työntekijöiden kanssa (jotka ovat kaikki siis vapaaehtoistyössä olevia) liittyi siirtolaisiin, jotka Brasilia vastaanottaa pääosin mm. Haitista. Itse asiassa suurin osa siirtolaisista ja maahanmuuttajista tulevat Haitista, mutta myös Afrikan mantereelta esim. Angolasta. Seminaari oli work shop- muotoinen jossa oli paneeli ja yleisö sai esittää kysymyksiä, lopuksi kaikki pohtivat asioita yhdessä. Aiheet liittyivät mm. maahanmuuttajien ja siirtolaisten erovaisuuksiin, Brasilian valtion resursseihin vastaanottaa siirtolaisia, siirtolaisten koulutus ja hyvinvointi uudessa maassa jne. Mielestäni seminaari oli mielenkiintoinen vaikka kaikki keskustelut käytiin portugaliksi. Ymmärrän jo jotain perusjuttuja ja yksinkertaisia lauseita, joten pysyin mukana aiheissa. Onneksi työkaverini (joista ainakin muutama osaa englantia) kertoivat välillä minulle missä aiheessa mennään milläkin hetkellä.


Aiemmin olen pääosin keskittynyt tutkimuksissani ja opinnoissani enemmänkin naisten oikeuksiin yhteiskunnassa, mutta on mielenkiitoista saada täällä uutta perspektiiviä asioihin. Ihmisoikeudet ja siirtolaisuus nivoutuvat hyvin yhteen ja uskon tästä harjoittelusta olevan paljon hyötyä tulevaisuudessa.

Seuraavassa postauksessa ajattelin kertoa enemmän brasilialaisista ruoista ja juomista. En kuitenkaan jaksa kirjoittaa kaikkea tänään, koska olen ikävästi flunssassa. Juuri silloin olen kipeänä, kun olisi kaikkea kivaa luvassa. 


Nyt kuitenkin takaisin lepäämään, jotta pääsen taas kuntoon pian.


Tähän loppuun vielä brasilialaisen hip hop/funk- artisti MC Guimen biisi, joka osaltaan näyttää sen mitä Brasilia todellisuudessa on. Video kertoo lapsista joilla elää unelma jalkapallotähteydessä, mutta useimmat heistä ovat lähtöisin slummeista jolloin mahdollisuudet ovat heikommat. Kyseinen artisti ei ole lempparini, mutta tämä biisi on ns. mukiinmenevä. Mukana videolla myös yksi Brasilian tämänhetken suosituin jalkapalloilija, Neymar.




Sini



May 19, 2015

Curitiba



It’s time for Curitiba and start the main purpose of my trip, internship. I arrived to Curitiba last Sunday, I took flight from Rio which cost about 50€. After I arrived I used some days couchsurfing (community for travelers), I found so incredible and awesome people, I couldn’t be more lucky.

I spent a first night near of the Curitiba’s airport (Afonso Pena International Airport) which locates in Sao Jose dos Pinhais, it is about 45 min from the center of Curitiba by bus. I found a host for myself and she took me to her house and soon I was in the middle of Brazilian Mother’s Day BBQ. I couldn’t believe it, I enjoyed my time and just observed happening as a researcher. Brazilians love to come together and you feel yourself very welcomed right away, they will offer food and drinks for you as a sign of warm hospitality.


http://www.museuoscarniemeyer.org.br/home

Part of the center in Curitiba


After warmed welcomed evening I moved to the center where I participated to Brazilian Experience orientation evening. First of all, I took a bus alone from the center to Juvenes which is located about 20 min from the center. I was so excited, it was my first time when I used a bus alone in Brazil but everything went so well. I mean the buses in Curitiba are so well-organized when I compare to Rio. I think Rio presents more “a real Brazil” and Curitiba is more like a European city. It is clean, modern and people here don’t look like Brazilians (here’s more people with blond hair and green/blue eyes). Internship orientation was great, BE- coordinator was friendly and he advised us with all practical matters. I also got a Brazilian sim card and number, now I also know where’s the shopping mall, market place and all what I need for three months in Curitiba.

The winter is coming to Brazil and that’s why the weather is getting cold, well at least in Curitiba. Temperature has been mostly around +15-16 every day and nights are chilly. But anyway, you are going to be ok if you just remember to wear warm clothes and lots of blankets before you go to bed. Even a girl from North Finland survived over the nights here.


Amazing graffiti-wall in Curitiba





Katedraali Curitiban keskustassa



Kohta viikko vierähtänyt Curitibassa eli kaupungissa jossa tulen asustamaan tiiviisti seuraavat kuukaudet. Lento Riosta sujui hyvin, tosin taas jälleen kerran oli kielen kanssa ongelmia. Olettaisin, että jos lentokentän nimi on ”International” eli kansainvälinen lentokenttä niin työntekijät puhuisivat myös englantia, mutta ei täällä. Yritin parhaani mukaan sukkuloida itseni Curitiban lennolle ja lopulta onnistuin vaikka vaatihan se hieman elekieltä ja muutamien portugalin kielen sanojen toistamista. Välillä olo on turhautunut, tuntuu että ei vaan pysty puhumaan paikallisten kieltä vaikka osaisi. Suoraan sanoen menee ihan lukkoon, mutta onneksi nyt asiat ovat alkaneet sujumaan paremmin, kiitos uusien kavereiden. Niin kuin blogini aloitustekstissä mainitsinkin, on työharjoitteluni kattojärjestönä Brazilian Experience (http://brazilianexperience.com.br/en) joka toimii yhteistyössä CIMO:n kanssa. He järjestivät minulle harjoittelupaikan CASLA- nimisestä (Casa Latino Americana http://www.casla.com.br/) kansalaisjärjestöstä, joka toimii siirtolaisuuden/maahanmuuton parissa Curitibassa. Harjoittelussani yhdistyy sopivasti kulttuurien tutkimus, ihmisoikeudet ja sosiaaliala, jotka ovat minulle tärkeitä.

Päiväni harjoittelussa ovat tällä viikolla sujuneet lähinnä tutustumisen merkeissä ja uuttaa oppiessa. Jokainen päivä on ollut mieluisa ja on ollut ilo tutustua ihaniin työkavereihini. Työkulttuuri Brasiliassa tai ainakin Curitibassa on aika rento, mutta tietysti töitä tehdään ahkerasti aikataulun mukaan.

Tämän viikon ajan olen majoittunut erään tuttavani luona Curitiban keskustassa, mutta valitettavasti en voi viipyä hänen luonaan kauan. Nyt pitäisi vain etsiä uusi asunto tai huone jostain budjettiin sopivaan hintaan, onneksi Brazilian Experience- järjestön henkilökunta on ollut apunani tarvittaessa. Asunnon löytämisen jälkeen jatkan taas kuntoilua (viime kerrasta vierähtänyt jo kaksi viikkoa), joten pitää lähteä tsekkaamaan kaupungin kuntosalit.

Lupasin myös itselleni aloittaa portugalin kielen kurssit, koska muuten tästä reissusta ei tule yhtään mitään sen voin todeta. Joten kaikki jotka olette ajatelleet matkustaa tai asua Brasiliassa niin opiskelkaa portugalia jo hyvissä ajoin etukäteen! Valitettavasti vain pieni osa täällä puhuu englantia eikä elekielellä pääse pitkälle.

Muuten elämä Curitibassa on näyttäytynyt minulle hyvin mieluisana ensimmäisen viikon aikana. Hyvin eurooppalaistyylinen ja siisti kaupunki, jossa kaduilla käveleminen ei tuota ongelmia. Kaupungilla on turvallista kävellä illasta myös yksin, kunhan pysyy vilkkaasti liikennöidyillä alueilla ja välttää sivukujia. Kaupungin keskustasta löytyy kaikki tarvittavat mm. shoppailu-keskukset, ruokakaupat, muut elintarvikekaupat, kampaamot, kuntosalit, baarit, ravintolat, sairaalat jne. Hintatasoltaan Curitiba on melkein Suomen tasoa ainakin mm. vaatteiden ja elektroniikan sekä muiden huvitusten osalta. Ruoka ja asuntojen vuokrat ovat edullisempia, esim. 1000€ kuukaudessa pärjää vallan mainiosti. Päivässä tulee kulutettua n. 50-70 reais eli n. 15€-30€ tai jopa vähemmän. Bussilla liikkuminen on kätevää, yksisuuntainen lippu maksaa n.3,30 reais eli 1€. Asuntojen/huoneiden vuokrat pyörivät hintatasolla 500-1000 reais eli 200-400€ riippuen missä päin kaupunkia asuu.


Vielä tähän loppuun voisin linkittää kuvan ja kertoa hieman brasilialaisesta Acai- jäätelöstä (tai pikemminkin marjasorbetista), josta on tullut uusi rakkauteni. Acai-marjat ovat siis lähtöisin Amazonin- sademetsästä ja ne ovat superterveellisiä, täynnä vitamiineja ja antioksidantteja. (Acai-marjojen jauhetta saa myös Suomesta luontaistuotekaupoista http://cocovishop.com/tuotteet/acai) Acai maistuu parhaiten jääkylmänä ja joukkoon voidaan pilkkoa esim. banaaneja tai ananasta sekä ripotella päälle mysliä. Ensikerran maistoin Acai- jäätelö Vardem Grande- nimisessä naapurustossa Riossa ja olin myyty täysin. Siitä päivästä lähtien olen syönyt Acaita aina viikoittain ja etenkin urheilijoille se on mieluisa herkku.

Acai-annos Curitibassa

Huomenna olen menossa kaupunkikierrokselle sight seeing- tyylisellä bussilla, joten lisäilen kuvia postaukseen myöhemmässä vaiheessa, mukavaa alkanutta viikkoa!



Sini

May 7, 2015

Days in Rio

Now I can really say that I have experienced something unbelievable or could I say a city which is full of life and people all the time, the city is Rio de Janeiro.

View to Christ the Redeemer


Travel went quite well, except excitement which was in my mind all the time after I left Heathrow’s airport behind me. Just realized that I was really going to Brazil, the flight took altogether about 14 hours from Helsinki to Rio. I didn’t experience any jet lag (I guess) but of course I felt little bit tired. Thanks for my new Brazilian friends, they cheered up my right away and I was ready to see the colorful life of Rio.


Beach in Recreio

Recreio


I arrived first to Rio before Curitiba because of cheaper flights and traveling schedule was favorable for me. So my first destination was the magnificent Rio. It was amazing feeling to see the city which was familiar to me mostly from movies. I went to see some attractions f.ex. Lapa, Sugarloaf Mountain, Ipanema, Recreio, Botafogo and so on.

View to Rio de Janeiro

Sugarloaf Mountain


I spent first nights near of the center, the area is called Vila Isabel. The area was very calm and safe, I was thankful for my Brazilian friends who took me around the city, they showed me many remarkable attractions and cool places. I also spent some nights in hostel which was located in Recreio Dos Bandeirantes (http://www.riodejaneiroaqui.com/pt/recreio-bandeirantes.html, in Portuguese). The area was very beautiful and calm when I compare it to the center, beaches were clean and the atmosphere was relaxed.

View from Sugarloaf Mountain




Fiilikseni ovat olleet kuluneen viikon aikana todella mahtavat. Vietin muutamia päiviä ennen Curitibaan siirtymistä taianomaisessa Rio de Janeirossa joka on yksi Brasilian tunnetuimmista kaupungeista etenkin turistikohteena. Nyt voin todeta olevani onnellinen, ennen reissua haaveilin näkeväni Copacabanan ja Ipaneman rannat, Sokeritoppavuoren jne. Ensinnäkin jo viikko on aivan liian lyhyt aika tutustua Rion tarjontaan, koska suoraan sanoen se on järkyttävän suuri kaupunki. Tuntuu kuin yhden valtion sisällä olisi toinen valtio. Liikkuminen Riossa tapahtuu nopeimmin paikallisella bussilla, taksilla tai omalla autolla. Etäisyydet esim. nähtävyyksien välillä ovat liian pitkiä käveltäviksi. Onneksi kuitenkin paikallinen bussi on edullinen, yhdensuuntainen matka kaupungin sisällä maksaa vain 3,40 reais eli n. 1,10€. Taksin hintakaan ei ole ainakaan euroissa maksettaessa päätä huimaava, muun muuassa 35 km matka maksaa n. 80 reais eli 25€.  Matkailun kannalta tai sanotaanko paremminkin elämisen kannalta Rio ei kuitenkaan ole kaikkein suotuisin kaupunki korkean hintatasonsa vuoksi. Viikon aikana ehdin nähdä muutamia merkittäviä nähtävyyksiä mm. Lapa, Sokeritoppavuori, Rion suosituimpia rantoja ja ennen kaikkea paikallisten elämää. Sain jälleen kerran mahdollisuuden majoittua paikallisten tuttavieni luona ja sitä kautta nähdä sen mitä on tavallisen työssäkäyvän brasilialaisen arki.

Riossa vierailin seuraavissa paikoissa:

http://www.bondinho.com.br/ (Sokeritoppavuori)


Botafogo beach


Mosaiikki Lapalla





Lapa

 Hauskoja juttuja ovat mm. hampaiden harjaus aterioiden jälkeen  (brasilialaiset pesevät hampaansa aina esim. lounaan ja päivällisen jälkeen), ylenpalttinen vieraanvaraisuus, poskisuudelmat tavatessa jne. Kaikkeen tottuu vaikka aluksi tuli ujosteltua brasilialaisten läheisyyttä, mutta viikon jälkeen olen jo oppinut maan tavoille jossain määrin. Jännityksellä odotan mitä eteläisempi Brasilia minulle tarjoaa, Curitiba on huhujen mukaan hyvin erilainen ja kylmä ilmastoltaan verrattuna Rioon. Ensimmäinen viikkoni Riossa ei kuitenkaan tule olemaan viimeiseni vaan ajattelin tulla vierailemaan kaupungissa uudelleen. Nähtävää ja koettavaa riittää niin paljon, että toivon kolmen kuukauden olevan riittävä aika. Haluan ehdottomasti tutustua lisää paikallisiin ja Brasilian kulttuuriin, olen jo nyt yli-innoissani kaikesta kokemastani.



Seinämaalaus Lapalla

Ipanema beach

Auringonlasku Ipanemalla


Kohta matka jatkuu kohti Curitibaa ja itse pääasiaan eli työharjoitteluun, uudet haasteet odottavat!





Sini

April 29, 2015

New destination





Here I go again, can’t believe this, I have been in Finland almost five months. There has happened so many changes in my life during this months, basically after I came back from South Africa. First of all, I moved out from Jyväskylä because I didn’t have lectures there anymore. I went through rest of my studies by online courses and once a month I travelled to Jyväskylä to do some exams in University. But now it’s almost finished. I mean my Master studies, just need to do some corrections to thesis, return it and just wait until I get credits and until it is approved by faculty. I have so many dreams for my future and finally after I have finished my Masters I can start planning. Well, actually I have started already but then I have new kind of freedom to do important decisions. Of course my family and relatives live here and my roots are strongly grown into the land of Northern Finland. But sometimes it’s better to let go and find some new meanings to life.

However, now it is time to tell something about my trip. My next travel destination is going to be Brazil. I always have dreamed about Brazil, of course Africa is the first one but the mental of life in Brazil has captivated me as long as I remember. I just haven’t got any good reasons to travel there or could I say it’s been “a dream too far”. The purpose of my trip is an internship, in this case the internship is organized by the center of international mobility and co-operation, CIMO in Finland (http://www.cimo.fi/)

CIMO is an expert organisation providing services on international mobility and co-operation. As an agency of the Finnish Ministry of Education and Culture, we promote internationalisation in a variety of ways. We co-ordinate exchange programmes, trainee opportunities and scholarship schemes, and implement and inform about EU programmes in Finland. We support the teaching of Finnish language and culture in universities outside Finland and raise the international profile of Finnish education. (source http://www.cimo.fi/cimo_in_brief)

I felt lucky when I got information that I am one of the applicants who was chosen to CIMO’s internship program. Actually, the last confirmation about internship came quite late so I had just few weeks to organize stuffs and all important things. I am going to fund my travel by using my own savings and of course I will receive a scholarship from CIMO. The internship takes about three months but I have planned to arrive earlier so I have more time to get familiar with culture and organize practical matters. My internship place is locating in Curitiba and I will tell more about it on the next writing.


Rio De Janeiro - One of the biggest city in Brazil


This time the main language of this blog is going to be English (I really hope so haha, and of course Finnish as well), while I was writing my South African blog I promised to write something in English but it didn’t happen. I apologize, my time in South Africa was hectic and internship in institute took more time than I imagined. This time I have prepared myself better, now I have more confidence to write blog by using English. Before this I felt myself little bit shy. But traveling, international studying and working experiences have trained me as well as time which has made me to be more like a world-wide citizen.

I would be happy if my internship/travel blog reaches lots of readers and it could be an inspiration for someone who plans a trip to Brazil. Everything is ready, it is time to travel across Atlantic Ocean until I have landed to my new destination.



Olen lähdössä toiseen työharjoitteluun näin maisteriopintojeni päättövaiheessa hyvillä fiiliksillä. Alkukevät 2015 on ollut muutoksia täynnä ja kiireinen. Olen ahertanut läpi viimeiset kirjatentit sekä verkkokurssit. Kaikki vaadittavat opinnot tehty, tosin gradu vaatii vielä sen viimeisen silauksen ja sitten olisi maisterin papereiden aika. Toiseen ns. palkalliseen harjoitteluun lähden Suomen kansainvälisyyskeskus CIMO:n kautta. Hain CIMO:n kautta harjoitteluun jo viimevuonna, mutta jätin hakuprosessin kesken, kun sainkin hyväksyvän vastauksen itsenäisesti haetusta paikasta Etelä-Afrikasta. Tänä keväänä onni oli myötä, pääsin hakuprosessissa eteenpäin ja minulle varmistui paikka Brasilian päästä. Hakuprosessi oli aika yllätyksellinen ja eteni nopeasti. Itse asiassa olin viime hetkeen saakka hyvin epävarma tästä mahdollisuudesta, joten olin todellakin onnellinen saadessani tietää paikasta. Viimeinen varmistus tuli vain noin kolmea viikkoa ennen lähtöä joten kiireisellä aikataululla matkaan. Harjoittelupaikakseni valikoitui eräs kansalaisjärjestö Curitibasta, joka sijaitsee eteläisemmässä osassa Brasiliaa. Tulen kertomaan enemmän kyseisestä kaupungista ja harjoittelupaikasta myöhemmässä vaiheessa. Tässä työharjoittelu-/matkablogissani tulen siis kertomaan harjoitteluni kulusta, kulttuurista, mielenkiintoisista havainnoinneista ja yleisesti reissukommelluksista toisella mantereella.

Haluan kuitenkin ihan ensitekijöikseni valaista hieman blogini nimeä, joka voi aiheuttaa hämmentyneisyyttä. Blogini nimen on tarkoitus olla hieman ironinen stereotypioitamme ajatellen ja sitä mikä on todellisuus niiden takana. Hyvin monelle meistä Brasiliasta tulee mieleen esim. 80- luvun lopun hittibiisi, Kaoman Lambada jossa lanteita keinutetaan latinotyylisen musiikin säestämänä paratiisimaisemissa. Toiseksi caipirinha on tuttu nimi baareista ja yökerhoista, kyseessähän on tietysti drinkki (lisätäkseni brasilian kansallisdrinkki) jonka maku viettelee maistajansa.

Nämä kaksi asiaa ovat mielestäni osuvia stereotypioita Brasiliasta meille suomalaisille, joten siksi valitsin ne nimeen. Toisekseen blogini nimen loppuosa tarkoittaa suomennettuna suunnilleen tätä: ylimalkaaliset unelmat kohtaavat haastavan todellisuuden Brasilian auringon alla. Nimellä vihjaan siihen miten yleensä esim. länsimaalaisilla tai tarkemmin sanottuna meillä suomalaisilla on eksoottisia ja ruusuisia mielikuvia brasilialaisesta kulttuurista sekä elämänmenosta. Tietysti voi se olla todellisuuskin jos vain löytyy paljon varallisuutta sekä valtaa. Tässä tapauksessa matkaan lähtee kuitenkin maisteriopiskelija jolla ei ole ihan vielä vakituista työpaikkaa. Siksi pyrin tuomaan blogissani enemmänkin esiin niiden ”tavallisten” paikallisten elämää. Voihan blogissani vilahdella häivähdyksiä jostain hienommastakin, mutta monet minut tuntien osaavat olettaa näkevänsä sen ns. aidon puolen kyseisen maan kulttuurista eli tavallisten brasilialaisten elämää.


En kuitenkaan tässä kohtaa lähde vielä lupailemaan mitään. En ole vielä asettuneena kyseiseen kulttuuriin enkä tiedä miten minut otetaan vastaan saati pidänkö Brasiliasta ollenkaan. Jännittää hieman miten käy, tosin luotan itseeni täysin ja lähden reippain mielin matkaan. Tämä on ensimmäinen reissuni Latinalaiseen Amerikkaan, joten senkin vuoksi ylipäätään on aihetta jännitykseen täysin uuden mantereen myötä. Itse asiassa ensimmäistä kertaa tulee myös vietettyä Vapun aika jossain muualla, tässä tapauksessa huikeasti yläilmoissa. Blogini kielinä tulevat toimimaan suomi ja englanti. Yritin tehdä jo Etelä-Afrikan aikoinani blogia englanniksi, mutta valitettavasti en pystynyt keskittymään siihen tarpeeksi kiireideni vuoksi. Nyt kuitenkin pyrin pitämään lupaukseni. Päivitän kuulumisiani ahkerasti kuvien sekä musiikin kera.




Matkalaukut pakattu ja lentoliput tsekattu, pian matka yli Atlantin voi alkaa!

Sini