Here I go again, can’t believe this,
I have been in Finland almost five months. There has happened so many changes
in my life during this months, basically after I came back from South Africa.
First of all, I moved out from Jyväskylä because I didn’t have lectures there
anymore. I went through rest of my studies by online courses and once a month I
travelled to Jyväskylä to do some exams in University. But now it’s almost
finished. I mean my Master studies, just need to do some corrections to thesis,
return it and just wait until I get credits and until it is approved by
faculty. I have so many dreams for my future and finally after I have finished
my Masters I can start planning. Well, actually I have started already but then
I have new kind of freedom to do important decisions. Of course my family and
relatives live here and my roots are strongly grown into the land of Northern
Finland. But sometimes it’s better to let go and find some new meanings to
life.
However, now it is time to tell
something about my trip. My next travel destination is going to be Brazil. I
always have dreamed about Brazil, of course Africa is the first one but the mental of life in Brazil has captivated me as long as I
remember. I just haven’t got any good reasons to travel there or could I say
it’s been “a dream too far”. The purpose of my trip is an internship,
in this case the internship is organized by the center of international
mobility and co-operation, CIMO in Finland (http://www.cimo.fi/)
CIMO is an expert organisation providing
services on international mobility and co-operation. As an agency of the
Finnish Ministry of Education and Culture, we promote internationalisation in a
variety of ways. We co-ordinate exchange programmes, trainee opportunities and
scholarship schemes, and implement and inform about EU programmes in Finland.
We support the teaching of Finnish language and culture in universities outside
Finland and raise the international profile of Finnish education. (source http://www.cimo.fi/cimo_in_brief)
I felt lucky
when I got information that I am one of the applicants who was chosen to CIMO’s
internship program. Actually, the last confirmation about internship came quite
late so I had just few weeks to organize stuffs and all important things. I am
going to fund my travel by using my own savings and of course I will receive a scholarship
from CIMO. The internship takes about three months but I have planned to arrive
earlier so I have more time to get familiar with culture and organize practical
matters. My internship place is locating in Curitiba and I will tell more about
it on the next writing.
Rio De Janeiro - One of the biggest city in Brazil |
This time the
main language of this blog is going to be English (I really hope so haha, and
of course Finnish as well), while I was writing my South African blog I
promised to write something in English but it didn’t happen. I apologize, my
time in South Africa was hectic and internship in institute took more time than
I imagined. This time I have prepared myself better, now I have more confidence
to write blog by using English. Before this I felt myself little bit shy. But
traveling, international studying and working experiences have trained me as
well as time which has made me to be more like a world-wide citizen.
I would be happy
if my internship/travel blog reaches lots of readers and it could be an
inspiration for someone who plans a trip to Brazil. Everything is ready, it is time
to travel across Atlantic Ocean until I have landed to my new destination.
Olen lähdössä
toiseen työharjoitteluun näin maisteriopintojeni päättövaiheessa hyvillä
fiiliksillä. Alkukevät 2015 on ollut muutoksia täynnä ja kiireinen. Olen
ahertanut läpi viimeiset kirjatentit sekä verkkokurssit. Kaikki vaadittavat
opinnot tehty, tosin gradu vaatii vielä sen viimeisen silauksen ja sitten olisi
maisterin papereiden aika. Toiseen ns. palkalliseen harjoitteluun lähden Suomen
kansainvälisyyskeskus CIMO:n kautta. Hain CIMO:n kautta harjoitteluun jo
viimevuonna, mutta jätin hakuprosessin kesken, kun sainkin hyväksyvän
vastauksen itsenäisesti haetusta paikasta Etelä-Afrikasta. Tänä keväänä onni
oli myötä, pääsin hakuprosessissa eteenpäin ja minulle varmistui paikka
Brasilian päästä. Hakuprosessi oli aika yllätyksellinen ja eteni nopeasti. Itse
asiassa olin viime hetkeen saakka hyvin epävarma tästä mahdollisuudesta, joten
olin todellakin onnellinen saadessani tietää paikasta. Viimeinen varmistus tuli
vain noin kolmea viikkoa ennen lähtöä joten kiireisellä aikataululla matkaan.
Harjoittelupaikakseni valikoitui eräs kansalaisjärjestö Curitibasta, joka
sijaitsee eteläisemmässä osassa Brasiliaa. Tulen kertomaan enemmän kyseisestä
kaupungista ja harjoittelupaikasta myöhemmässä vaiheessa. Tässä työharjoittelu-/matkablogissani
tulen siis kertomaan harjoitteluni kulusta, kulttuurista, mielenkiintoisista
havainnoinneista ja yleisesti reissukommelluksista toisella mantereella.
Haluan kuitenkin
ihan ensitekijöikseni valaista hieman blogini nimeä, joka voi aiheuttaa
hämmentyneisyyttä. Blogini nimen on tarkoitus olla hieman ironinen
stereotypioitamme ajatellen ja sitä mikä on todellisuus niiden takana. Hyvin
monelle meistä Brasiliasta tulee mieleen esim. 80- luvun lopun hittibiisi,
Kaoman Lambada jossa lanteita keinutetaan latinotyylisen musiikin säestämänä
paratiisimaisemissa. Toiseksi caipirinha on tuttu nimi baareista ja
yökerhoista, kyseessähän on tietysti drinkki (lisätäkseni brasilian
kansallisdrinkki) jonka maku viettelee maistajansa.
Nämä kaksi asiaa
ovat mielestäni osuvia stereotypioita Brasiliasta meille suomalaisille, joten
siksi valitsin ne nimeen. Toisekseen blogini nimen loppuosa tarkoittaa
suomennettuna suunnilleen tätä: ylimalkaaliset unelmat kohtaavat haastavan
todellisuuden Brasilian auringon alla. Nimellä vihjaan siihen miten yleensä
esim. länsimaalaisilla tai tarkemmin sanottuna meillä suomalaisilla on
eksoottisia ja ruusuisia mielikuvia brasilialaisesta kulttuurista sekä
elämänmenosta. Tietysti voi se olla todellisuuskin jos vain löytyy paljon
varallisuutta sekä valtaa. Tässä tapauksessa matkaan lähtee kuitenkin
maisteriopiskelija jolla ei ole ihan vielä vakituista työpaikkaa. Siksi pyrin
tuomaan blogissani enemmänkin esiin niiden ”tavallisten” paikallisten elämää.
Voihan blogissani vilahdella häivähdyksiä jostain hienommastakin, mutta monet
minut tuntien osaavat olettaa näkevänsä sen ns. aidon puolen kyseisen maan
kulttuurista eli tavallisten brasilialaisten elämää.
En kuitenkaan
tässä kohtaa lähde vielä lupailemaan mitään. En ole vielä asettuneena kyseiseen
kulttuuriin enkä tiedä miten minut otetaan vastaan saati pidänkö Brasiliasta
ollenkaan. Jännittää hieman miten käy, tosin luotan itseeni täysin ja lähden
reippain mielin matkaan. Tämä on ensimmäinen reissuni Latinalaiseen Amerikkaan,
joten senkin vuoksi ylipäätään on aihetta jännitykseen täysin uuden mantereen
myötä. Itse asiassa ensimmäistä kertaa tulee myös vietettyä Vapun aika jossain
muualla, tässä tapauksessa huikeasti yläilmoissa. Blogini kielinä tulevat
toimimaan suomi ja englanti. Yritin tehdä jo Etelä-Afrikan aikoinani blogia
englanniksi, mutta valitettavasti en pystynyt keskittymään siihen tarpeeksi
kiireideni vuoksi. Nyt kuitenkin pyrin pitämään lupaukseni. Päivitän kuulumisiani
ahkerasti kuvien sekä musiikin kera.
Matkalaukut
pakattu ja lentoliput tsekattu, pian matka yli Atlantin voi alkaa!
Sini
No comments:
Post a Comment